Taloudellinen älykkyys

Minusta tuntuu, että olen oppinut syventämään omaa taloudellista älykkyyttäni. Minulla on turvallisempi ja varmempi tunne omasta rahan käytöstäni ja sijoituspäätöksistäni. Tässä blogikirjoituksessa kerron, mitä olen oppinut ymmärtämään taloudellisesta älykkyydestä. Seuraavassa listaan taloudellisen älykkyyden kolme ensimmäistä tasoa. Jos nämä sisäistää hyvin ja hyödyntää omassa sijoitustoiminnassa niin tiedän, että tulokset puhuvat puolestaan.

1. Kuinka paljon teet rahaa?

Kuinka paljon tienaat rahaa?

Tämä on varmasti kaikkein tutuin taso kaikille. Sen takia tämä on vasta ensimmäinen taloudellisen älykkyyden taso. Tätä mitataan euroissa (rahassa), eli kuinka paljon sinun bruttotulosi ovat kuukaudessa tai vuodessa. Tähän lasketaan kaikki tulot mukaan: palkkatulot, tulot yrittäjyydestä, sijoitusten kassavirta, joulupukkina saadut palkkiot ja pullonkeräysansiot. Luulin näiden tulojen määrittävän sen, kuinka varakas minä olen. Onneksi pääsin aika pian tästä kuvitelmasta eroon ja opin taloudellisen älykkyyden seuraavan tason.

2. Kuinka paljon pystyt pitämään rahoista?

Kuinka paljon maksat veroja palkastasi

Miksi ensimmäisen tason tulot laskettiin bruttotuloina? Tämä taloudellisen älykkyyden seuraava taso selittää kaiken. Tätä mitataan prosenteissa. Kuinka monta prosenttia sinulle jää käteen ansaituista tuloista? Tässä kohdassa huomioidaan sinun maksamat verot ja eläkemaksut. Tässä esimerkki kolmesta henkilöstä, jotka saavat tulonsa eri tavalla.

Teppo Työmies: 100 000 € ansiotulot vuodessa. Teppo maksaa 45 % veroja tuloistaan ja hänen nettotulonsa ovat siis 55 000 euroa vuodessa.

Ossi Osinkonen: 100 000 € ansiotulot vuodessa. Ossi maksaa 34 % veroja tuloistaan ja hänen nettotulonsa ovat siis 66 000 euroa vuodessa.

Keijo Kiinteistöhamsteri: 100 000 € ansiotulot vuodessa. Ossi maksaa 0 % veroja tuloistaan ja hänen nettotulonsa ovat siis 100 000 euroa vuodessa.

Kenellä näistä kolmesta henkilöstä on korkeimmat taloudellisen älykkyyden toisen taso taidot?

3. Budjetointi

Kuinka paljon sijoitat varallisuuden kasvattamiseen?

Koska siirrytään taloudellisen älykkyyden tasoilla eteenpäin, asiat saattavat muuttua hieman haasteellisimmaksi. Kolmas taso liittyy budjetointiin – onko budjettisi ylijäämäinen vai alijäämäinen? Tämän tason tärkein mittari on minun mielestäni se, kuinka suuren osan kaikista tuloistasi pystyt sijoittamaan kassavirtaa tuovan varallisuuden kasvattamiseen. Jos sijoitat kassavirtaa tuoviin sijoituskohteisiin, niin sinun taloudellinen älykkyytesi kasvaa automaattisesti tulojen kasvun ansiosta. Tätäkin taloudellisen älykkyyden tasoa mitataan prosenteissa.

Jos budjettisi on alijäämäinen ja joudut käyttämään luottokorttia jatkuvasti, sinusta voi tuntua vaikealta budjetoida yhtään euroa varallisuuden kasvattamiseen. Itse olen ollut tässä tilanteessa ja halusin päästä siitä niin kovasti pois, että laitoin joka kuukausi 100 € sijoitustililleni, kun sain palkan ja pakotin itseni selviämään jäljelle jäävällä rahamäärällä. Tämä ei tietenkään ole hauskaa ja jossain vaiheessa voi olla tilanne, että et saa kaikkia laskuja maksettua. Kuinka paljon haluat tilanteesta eroon?

Tällä hetkellä tavoitteeni on sijoittaa 30 % kaikista nettotuloistani oman varallisuuteni kasvattamiseen. Kun saan palkan joka kuukausi tililleni tililleni, niin siitä otetaan heti 30 % pois ja siirretään sijoitustililleni. Tämän jälkeen vasta alan miettimään laskujen maksua ja muita pakollisia kuukausittaisia kuluja.

Haluan turvata tällä oman eläkkeeni ja haluan päästä nauttimaan vapaa-ajasta perheeni kanssa jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tämän takia teen suuria päätöksiä tässä vaiheessa.

Jos haluat syventyä enemmän taloudellisen älykkyyden eri tasoihin, niin suosittelen sinua lukemaan Robert Kiyosakin kirjan Increase Your Financial IQ. Tästä on ollut minulle paljon hyötyä niin henkilökohtaisen talouden hallinnoinnissa kuin myös sijoittajana kehittymisessä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *